Time to go

Homman nimi on siis seuraava: Tsekit, kolme kuukautta ja vaihto-opiskelua.

Monta kuukautta ihmiset ovat kyselleet että jokos jännittää lähtö. Vastaus on ollut useimmiten sama: ei. Yksinkertaisesti oli vain niin paljon kaikkea muuta ajateltavaa, ettei ollut aikaa pohtia ja jännittää tulevaa kolmen kuukauden mittaista elämän muutosta. Vasta viime päivinä huomasi, että kohtahan sitä pitääkin jo lähteä. Hieman ehkä jännitti lähteä, mutta enimpänä haikeutena tuli todellisuuden taju siitä, että jätän kaikki rakkaat ihmiset parin tuhannen kilometrin päähän!

Eilen siis saavuin Tsekkeihin. Check-in, laukkujen jättö ja koneeseen. Ei mitään ongelmia. 10 minuuttia ennen laskeutumista vasta kolahti: entä jos kukaan ei olekaan vastassa, miten löydän 120km päähän asunnolle, jonka osoitetta en tiedä, miten tavoitan kämppikseni, jos hänen numeronsa ei toimikaan. Hitto! Olisihan näitäkin asioita voinut miettiä VÄHÄN etukäteenkin. Onneksi kaikki meni hyvin ja perille päästiin!

IMAG0622

Tosiaan aamulla sisällä oli kevyet 30 astetta lämpöö

IMAG0625

Euroissahan noi on abouttia-rallaa varmaan muutama sentti

 

 

 

 

 

 

 

Takana on nyt siis ensimmäinen päivä Písekissä. Päälimmäisenä mielessä: kiva pikku kaupunki, jossa kaikki kävelymatkan päässä, huoneiden ilmastointi vaatii insinöörin lahjoja ja kaupassa käynti ei olekaan kovin pelottava toimenpide.

IMAG0623

 

– Eve

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

25 − = 17

Mitä Kuka Häh?

21vee nuori naisen alku kokeilemassa elämää Keski-Euroopassa, Tsekeissä. Ajatuksena vähän opiskella elokuva-alaa, katsella vierasta kulttuuria, kohdata uusia ihmisiä ja ottaa kaikki mahdollinen irti.

Tervetulloo messiin!